Rekat kuljettavat mitä moninaisimpia tavaroita ja kulutushyödykkeitä iloksemme tai riesaksemme.

Viehättävää on ajatella raavas mies ajamassa ruusurekkaa ruusu hampaissa. Joustinpatjoja kuskaava kuski ajaa jouhevasti ja pumpulirekka vasta keveä onkin! Olutrekalle laulu maittaa ja karkkirekalla on aina suut makiana – toisin kuin etikkaa kuskaavalla.

Pumpuli- ja joustinpatjarekkojen kuskit syövät taukopaikalla riisikakkuja, vaahtokarkkeja ja hattaroita - toisin kuin raskaana jyräävien tiiliskivirekkojen kuskit, jotka mättävät kermapottuja ja ryynimakkaroita kilpaa taloelementtikuskien kanssa.

Poikkeuksiakin lienee. Kaalikombinaatin kuski ei välttämättä ole vegaani eikä betoniharkkoja kuskaava kuuntele hevimetallia rapalat naamassa.

Yhteydenpitoväline, LA–puhelin, ei ole sanat unohtaneen karaokekasetteja kuskaavan rekkakuskin keksimä, vaan ”lyhyt aalto”. Rahtareiden omia tunnuksia voi bongailla hyttien tuulilaseista. KA (kuuma aalto) on keski-ikää lähentelevän ajajattaren tunnus, UA (uusi aalto) hakaneulakuskin ja AA (Alvar Aalto) taidegrafiikkaa perässään vetävän.

Kahdeksan tunnin sompailun ja hanskalokeron roplaamisen jälkeen on rekkakuskin päästettävä ratista irti vaikka kuinka veri vetäisi ja moottoritie kävisi kuumana. Sillä se on laki. Ajopiirturia ei käy pettäminen. Siihen ei saa mennä kosmoskynällä saati muulla piirustusvälineellä omia syheröitä piirtelemään. Tulee muuten poliisi puskasta ja ottaa kuskilta ajokortin ja lippalakin pois. Että nyt alat ukko nukkumaan tai loppuu se ajaminen!

Ettäs sen tiijätte.

- Tiina -