Katselin joulun aikaan toisella silmällä ja kuuntelin puolella korvalla - kun molemmilla en viitsinyt - hirvittävän huonoja ohjelmia kuten raveja. Ohjelman juontajan monotoninen jorina leijaili jossakin tajunnan rajamailla ja kuulin tämän tästä Johtavan takana olevan se ja se hevonen. Ovelaa, ajattelin. Hevosmies on antanut varsalleen oivan nimen jo syntymässä. Siinäpä ihmisellä positiivinen elämänasenne kerrassaan!
   Iloni tätä Suomen laissa hyväksyttävää eläinrääkkäysurheilua (on se, turha inttää) kohtaan laimeni kun minua viisaampi raviurheilun ystävä valisti sen tarkoittavan ensimmäisenä juoksevaa hevosta eikä erisnimeä. Hah! Turha hirnua. Ravihevosille annetaan yleensäkin niin typeriä nimiä, että kyllä Johtava olisi ollut sieltä viisaammasta päästä.
   Hevonen on uljas, komea eläin jonka soisi juosta vapaana harja hulmuten viheriäisillä niityillä eikä kipittämässä ympyrää sadan asteen pakkasessa kuola suusta roikaen. Vai lausutaanko se ravipiireissä roikoen?
    Ja jos synnyn uudelleen, toivon, ettei se kohdistu minuun ravihevosen muodossa. Takapuolessani piiskan kanssa roikkuva käppänä saisi nimittäin juosta kärryineen hevon ..ttuun. Olisin minä sen verran jo kunnan virkanaisena aiemmassa elämässä oppinut.

- Tiina -