Kieltämättä hieman oudolta tuntuu, että Kreikassa viranomaisille maksetaan bonusta siitä, että he tulevat ajoissa työpaikalle, osaavat vähintään yhtä vierasta kieltä tai osaavat käyttää tietokonetta. Metsureille maksetaan ulkotyölisää, vaikka on vaikea kuvitella, missä muualla metsätöitä voi tehdä kuin ulkona.
 
Kun kreikkalainen viranomaismies kuolee, hänen eläkkeensä maksua voidaan jatkaa maksamalla se naimattomalle tyttärelle. Tätä käytäntöä Suomessa arvostellaan kovasti. Mutta mitenkäs meillä - sosiaaliturvan mallimaassa - tehdäänkään? Suomessa sitä vasta löysää rahaa näyttää olevan! Kirjoitin mielipidekirjoituksessani (Menetetyt ja salatut elämät, Kaleva 14.4.2010), miten meillä alle kolmikymppiset nuoret naiset - ja vielä nuoremmat miehet - passitetaan mielenterveysongelmien takia eläkkeelle, sillä heille ei anneta psykoterapiaa tai koulutusta ammattiin, vaikka he haluaisivat. Annetaan ainoastaan lääkkeitä ja eläkepaperit kouraan, kun on sellaiset geenit, että ei kannata kuntouttaa! Ihmisen oma mielipide jää kuulematta, kun asiantuntijat tietävät kaiken. Kreikassa nämä naimattomat naiset saavat isänsä eläkkeen mukana arvostetun aseman, mutta miten käy meillä näiden nuorten syrjäytettyjen ihmisten kohdalla? Heiltä viedään väkisin myönnetyn eläkkeen myötä myös ihmisarvo loppuiäksi! Suomessahan ihmistä arvostetaan ainoastaan hänen työnsä kautta. Miten Suomella on varaa tällaiseen järjettömään tuhlaukseen ja leikkimiseen nuorten elämällä? Miten jatketaan työuria, kun ne eivät pääse edes alkamaan? On niin helppo sysätä työelämän suuret ongelmat yksityisten ihmisten syyksi, kun ei nähdä metsää puilta.
 
Uutisissa kerrottiin, miten Suomi pelastaa Kreikan ottamalla miljardien lainan ja lainaamalla sen Kreikalle - suuremmalla korolla! Kuka pelastaa Suomen syrjäytyneet nuoret naiset ja miehet? Ei näköjään kukaan.
 
Sinikka Somero
Vihanti